Kampuselämää
Terve taas!
Eli kuten viime postauksessa mainitsin, niin asun täällä yliopiston kampuksella. Meidän asunto on varsin iso huomioiden, että se on vain neljällä hengelle. Täältä siis löytyy neljä makuuhuonetta, kylppäri ja iso aula/keittiö/olohuone -tila. Tällä hetkellä minulla on vain kaksi kämppistä eli yksi huone on tyhjillään, joten tilasta ei ole puute. Molemmat kämppikseni ovat Saksasta ja myöskin vaihtareita. Koska tämä kyseinen asunto on tällä hetkellä vain vaihtareille, ei täällä ollut mitään valmiina. Eli siis saapuessani tänne meistä ensimmäisenä keskellä yötä asunnosta ei löytynyt yhtään mitään. Ja ei yhtään mitään tarkoittaa siis oikeasti ei yhtään mitään: ei peittoa, tyynyä, lakanoita, vessapaperia, käsisaippua, pyyhkeitä, tai astioita. Tästä syystä olin varsin onnellinen, että olin Suomesta ottanut mukaani mm. makuupussin ja retkiastiasetin.
Vinkki siis tuleville vaihtareille: Jos menet kampusasuntolaan, varaudu siihen, että perillä ei välttämättä oikeasti ole mitään, kun saavut paikalle. :D
Onnekseni heti aamulla asuntolavastaanoton auettua sain pyyhkeen, lakanat, peiton, tyynyn, yhden vessapaperirullan ja ohjeet siitä, mistä löytyy lähin kauppa. Asuntolaelämä muuttui kertaheitolla helpommaksi, kun sain kaupasta joitakin välttämättömyyksiä, kämppikseni saapuivat ja saimme lainattua astiat neljäksi kuukaudeksi International officesta.
Lakehead Universityn kampus on varsin sopivan kokoinen, joten kaikki löytyy kävelymatkan päästä. Rakennuksia on paljon, mutta ne on nimikoitu ja merkitty aika selkeästi, joten paikkojen löytäminen ei ole tuottanut suuria ongelmia. Ehkä ikävin ja hämmentävin asia kampusrakennuksissa on se, että luokkahuoneet ovat ikkunattomia ja seurauksena huonon ilman ja keinovalon yhdistelmä aiheuttaa jatkuvaa pientä päänsärkyä. En aluksi edes tajunnut tätä ikkunattomuutta ennen kuin kuulin, että luokkahuoneissa ei ole ikkunoita, jotta opiskelijat eivät häiriinny katselemalla pihalle. Anteeksi mitä?? Ihan kuin kyseessä olisi peruskoulu, jossa pitää varmistaa oppilaiden keskittyminen oppimiseen. Yliopistossa opiskelun kuitenkin pitäisi olla ihan omasta halusta ja mielenkiinnosta kiinni, ja jos keskittyy mieluummin puussa kiipeilevän oravan seurailuun kuin luennoitavaan asiaan niin vika on kyllä ihan itsessä. Yliopisto kun on aikuisille ja aikuiset tekevät omat valintansa.
Tämä ikkunattomuusselitys kuitenkin avasi toisen omaa mieltäni askarruttaneen kysymyksen: Miksi portaita on vaikea löytää? Täällä siis rakennusten keskiosa on täynnä luokkahuoneita ja käytävät kulkevat ulkoseinien myötäisesti eli aikalailla päinvastoin, mihin Suomessa olen tottunut. Tästä syystä myöskään portaat eivät löydy suoraan aulasta vaan ne on piilotettu rakennuksen reunoille eri puolille. Portaat eivät myöskään aina jatku samassa kohdassa ylös, vaan saattavat viisikerroksisessa talossa päättyä kakkoskerrokseen (mikä nostattaa vähän tuskanhikeä, kun yrittää etsiä sitä kolmoskerroksessa sijaitsevaa luokkahuonetta, mutta ei löydä tietä koko kolmoskerrokseeen...).
Kampusalueelta löytyy siis useampia asuntoloita ja asuntoalueita, luento- ja opetusrakennukset, kirjasto, pari kahvilaa, kirjakauppa ja liikuntatilat. Kampuksella on iso ruokala, mutta siellä tarjottava ruoka rajoittuu melkeinpä pelkästään hampurilaiin, pizzaan ja subawayhin. Ja asuntoni hintaan ei kuulu suoraan "Mealplan", johon ateriat sisältyisivät. Asuntomme keittiö on sen verran iso, että päätimme kämppikseni kanssa kokkailla ruoat itse, jotta säästämme rahaa ja saamme syödä haluamaamme ruokaa.
Yliopiston liikuntatiloista löytyy myös kuntosali, uimahalli ja sisäjuoksurata ja niiden käyttö kuuluu opiskelumaksuihin. Tämä on iso plussa, kun pihalla on -25 astetta pakkasta ja ulos ei halua mennä juoksemaan, mutta silti haluaisi päästä harjoittelemaan. Juoksurata on myös siinä mielessä hyvä, sillä täällä ei samalla tavalla ole pururatoja tai muita ulkolenkkeilypaikkoja.
Tällaista tällä erää ja seuraavalla kerralla kirjoittelua opiskelusta ja kursseista.
Talvista viikonloppua kaikille!
- Elli-Noora
Eli kuten viime postauksessa mainitsin, niin asun täällä yliopiston kampuksella. Meidän asunto on varsin iso huomioiden, että se on vain neljällä hengelle. Täältä siis löytyy neljä makuuhuonetta, kylppäri ja iso aula/keittiö/olohuone -tila. Tällä hetkellä minulla on vain kaksi kämppistä eli yksi huone on tyhjillään, joten tilasta ei ole puute. Molemmat kämppikseni ovat Saksasta ja myöskin vaihtareita. Koska tämä kyseinen asunto on tällä hetkellä vain vaihtareille, ei täällä ollut mitään valmiina. Eli siis saapuessani tänne meistä ensimmäisenä keskellä yötä asunnosta ei löytynyt yhtään mitään. Ja ei yhtään mitään tarkoittaa siis oikeasti ei yhtään mitään: ei peittoa, tyynyä, lakanoita, vessapaperia, käsisaippua, pyyhkeitä, tai astioita. Tästä syystä olin varsin onnellinen, että olin Suomesta ottanut mukaani mm. makuupussin ja retkiastiasetin.
Vinkki siis tuleville vaihtareille: Jos menet kampusasuntolaan, varaudu siihen, että perillä ei välttämättä oikeasti ole mitään, kun saavut paikalle. :D
Onnekseni heti aamulla asuntolavastaanoton auettua sain pyyhkeen, lakanat, peiton, tyynyn, yhden vessapaperirullan ja ohjeet siitä, mistä löytyy lähin kauppa. Asuntolaelämä muuttui kertaheitolla helpommaksi, kun sain kaupasta joitakin välttämättömyyksiä, kämppikseni saapuivat ja saimme lainattua astiat neljäksi kuukaudeksi International officesta.
 |
| Vähän näkymää, miltä meidän kotikulmilla asunnot (tai oikeastaan talot) näyttävät. |
Lakehead Universityn kampus on varsin sopivan kokoinen, joten kaikki löytyy kävelymatkan päästä. Rakennuksia on paljon, mutta ne on nimikoitu ja merkitty aika selkeästi, joten paikkojen löytäminen ei ole tuottanut suuria ongelmia. Ehkä ikävin ja hämmentävin asia kampusrakennuksissa on se, että luokkahuoneet ovat ikkunattomia ja seurauksena huonon ilman ja keinovalon yhdistelmä aiheuttaa jatkuvaa pientä päänsärkyä. En aluksi edes tajunnut tätä ikkunattomuutta ennen kuin kuulin, että luokkahuoneissa ei ole ikkunoita, jotta opiskelijat eivät häiriinny katselemalla pihalle. Anteeksi mitä?? Ihan kuin kyseessä olisi peruskoulu, jossa pitää varmistaa oppilaiden keskittyminen oppimiseen. Yliopistossa opiskelun kuitenkin pitäisi olla ihan omasta halusta ja mielenkiinnosta kiinni, ja jos keskittyy mieluummin puussa kiipeilevän oravan seurailuun kuin luennoitavaan asiaan niin vika on kyllä ihan itsessä. Yliopisto kun on aikuisille ja aikuiset tekevät omat valintansa.
Tämä ikkunattomuusselitys kuitenkin avasi toisen omaa mieltäni askarruttaneen kysymyksen: Miksi portaita on vaikea löytää? Täällä siis rakennusten keskiosa on täynnä luokkahuoneita ja käytävät kulkevat ulkoseinien myötäisesti eli aikalailla päinvastoin, mihin Suomessa olen tottunut. Tästä syystä myöskään portaat eivät löydy suoraan aulasta vaan ne on piilotettu rakennuksen reunoille eri puolille. Portaat eivät myöskään aina jatku samassa kohdassa ylös, vaan saattavat viisikerroksisessa talossa päättyä kakkoskerrokseen (mikä nostattaa vähän tuskanhikeä, kun yrittää etsiä sitä kolmoskerroksessa sijaitsevaa luokkahuonetta, mutta ei löydä tietä koko kolmoskerrokseeen...).
 |
| Turvallisuus tuntuu olevan täällä vähän vakavampi asia, koska ympäri kampusta löytyy tällasia "hätätolppia", joiden avulla voi hälyttää apua. Lisäksi turva-autot kiertelevät parin tunnin välein kampusalueella ja turvapalveluista voi tilata itselleen saattajan, jos yksin liikkuminen tuntuu turvattomalta. Johtuneeko tämä kaupungin kärkisijasta Kanadan murhatilastoissa...? |
Kampusalueelta löytyy siis useampia asuntoloita ja asuntoalueita, luento- ja opetusrakennukset, kirjasto, pari kahvilaa, kirjakauppa ja liikuntatilat. Kampuksella on iso ruokala, mutta siellä tarjottava ruoka rajoittuu melkeinpä pelkästään hampurilaiin, pizzaan ja subawayhin. Ja asuntoni hintaan ei kuulu suoraan "Mealplan", johon ateriat sisältyisivät. Asuntomme keittiö on sen verran iso, että päätimme kämppikseni kanssa kokkailla ruoat itse, jotta säästämme rahaa ja saamme syödä haluamaamme ruokaa.
Yliopiston liikuntatiloista löytyy myös kuntosali, uimahalli ja sisäjuoksurata ja niiden käyttö kuuluu opiskelumaksuihin. Tämä on iso plussa, kun pihalla on -25 astetta pakkasta ja ulos ei halua mennä juoksemaan, mutta silti haluaisi päästä harjoittelemaan. Juoksurata on myös siinä mielessä hyvä, sillä täällä ei samalla tavalla ole pururatoja tai muita ulkolenkkeilypaikkoja.
Tällaista tällä erää ja seuraavalla kerralla kirjoittelua opiskelusta ja kursseista.
Talvista viikonloppua kaikille!
- Elli-Noora
Kommentit
Lähetä kommentti